Tule rakentamaan huomisen KAMARAA

"Päädyin alalle aika sattumalta. Yhdeksännellä luokalla piti päättää mihin suuntaan seuraavaksi ja hain summanmutikassa Taivaskoskelle opiskelemaan maarakennusalaa. Valmistuin sieltä vuonna 2004. Silloin työnhaku suoritettiin selaamalla puhelinluettelon keltaisia sivuja ja soittamalla alan firmoihin. Onnekseni Kamaralle tarvittiin dumpperi-kuskia kuljetusterminaalin työmaalle. Sinne lähdin 19-vuotiaana suoraan koulunpenkiltä töihin. Sen jälkeen Kamaran työmaita onkin riittänyt, enkä ole missään muualla ollutkaan töissä. Pääsääntöisesti minut löytää kaivinkoneen puikoista. Kamarassa on paljon firmassa pitkään palvelleita hyviä kaivinkonekuskeja, joiden mallia seuraamalla olen oppinut paljon tästä alasta. Kamarassa minulla on hyvät työkaverit, joka aamu on mukava tulla töihin ja aloittaa yhteinen touhuaminen. Parasta on, kun saa tehdä töitä hyvässä työporukassa ammattitaitoisten ihmisten kanssa, ja luottamus toimii asemasta riippumatta. Minusta on mukavaa, että työmaat vaihtelevat ja on monenlaista tekemistä. Vuosien aikana on tullut nähtyä kaikenlaista. Vaikkapa kerran kun työmaalla Iissä tuli vastaan arkeologisia löytöjä. Tänä päivänä voin todeta, että sattuma johdatti minut unelmatyöhöni."

"Minun ja Kamaran tiet kohtasivat vuonna 2001, kun silloinen työnantaja H&P maarakennus treidasi minut Kamaraan. Enpä olisi silloin uskonut, että vielä 20 vuoden jälkeenkin firmassa yhä vaikutan. Olen saanut ammatillisesti kehittyä yhtä matkaa firman kasvamisen kanssa. Merkittävinä työmaina mainittakoon Iso-Syötteen kaava-alueet ja luppovesi. Kaivoshankkeet Talvivaara ja Kevitsa ovat olleet minun korkeakouluni maanrakennusalalle. Yhdessä Talvivaaran ratatyömaan työmaakokouksessa, tilaaja pyysi ilmoittamaan työmaan tekijävahvuuden. En ollut ajatellut asiaa ollenkaan. Oltiin puskettu sumussa eteenpäin, ja otettu remmiin kaikki saatavilla oleva työvoima ympäri Suomea. Mutta kun asiaa rupesin kokouksessa tutkimaan, lopputulos oli, että työmaalla oli sata yksikköä. Tuntui itsestäkin aika uskomattomalta. Talvivaara opetti ajattelemaan asioita isosti. Niistä opeista oli myöhemmin apua Kevitsassa. Kyllä on monenlaista tiukkaa tilannetta ehtinyt vuosien varrella kohtaamaan. Aina välillä on ollut ajatus, että mitenköhän tästä selvitään ja seuraava hetki onkin tarjonnut ratkaisuja. Hienoja projekteja olen saanut Kamarassa vetää. Mieleen tulee esim. Kalajoen pohjapatojen rakentaminen Ylivieskassa. Iltaisin oli pakko käydä Savisillalta katsomassa työmaata, ja olo oli suunnattoman ylpeä. Sen urakan karonkkakin oli aika poikkeuksellinen. Työntekijät tekivät iltapuhteinaan työmaalta ylijääneestä puutavarasta saunan, joka sitten nostettiin kaivinkoneella pienelle saarelle keskelle Kalajokea. Hienot uimapuvutkin Karonkkaan teetettiin. Kyllähän se herätti paikallisissa ihmisissä kiinnostusta. Jopa niin paljon, että lehtjuttukin siitä tehtiin. Vaikka alalla touhutaan isojen koneiden, massojen ja projektien kanssa, minulle ovat ihmiset tässä työssä tärkeimpiä. Hyvät työkaverit ovat saaneet minut pysymään firmassa kaikki nämä vuodet. Edesmenneen toimitusjohtaja Jarin kanssa meillä oli erityinen suhde. Monenlaista hupaisaa hetkeä tulee mieleen, meillä kyllä huumori kukki. Työuran aikana olen saanut tutustua niin moneen huipputyyppiin. Osasta on tullut elinikäisiä ystäviä. Vuosien mittaan luotto Kamaran työntekijöitä kohtaan on kasvanut suureksi. Kamaran työporukalla ollaan selvitty monesta tiukasta tilanteesta. Ja hauskaakin on pidetty."

Kamara on ollut minulle tuttu firma ihan lapsuudesta, kun sukulaisia ja kylänmiehiä työskenteli firman palveluksessa. Syksyllä 1999 kysäisin, löytyisiköhän firmasta töitä tämmöisellekin jätkälle ja heti seuraavana päivänä toimitusjohtaja Jari soitti. Seuraavana maanantaina liityin sitten Kamaran työporukkaan Oulunsalon lentokenttätyömaalle. Pariin otteeseen olen tehnyt työrupeaman muuallakin, mutta aina tilaisuuden tullen palannut “kasvattajaseura” Kamaran riveihin. Monenlaista työtehtävää ja työmaata on vuosien mittaa tullut nähtyä. Mieleenpainuvin on Kevitsan kaivos, jossa touhuttiin melkein kymmenen vuotta. Siellä ehti olla jos jonkinlaista sattumaa ja työkaveriksi osui monta mukavaa persoonaa ympäri Suomen. Osan kanssa tulee pidettyä yhteyttä vieläkin. Reissutyössä pitää olla sopivan joustava ihminen, kun yhteisen työpäivän jälkeen jaetaan vielä yhteinen kortteeri. Meillä Kamarassa on mukavan lupsakkaa porukkaa ja tullaan hyvin toimeen keskenämme. Minusta Kamaran työmailla on poikkeuksellisen mukava meininki. Tehdään töitä hyvällä asenteella ja porukka on ammattitaitoista. Työnjohdonkin kanssa ollaan samalla aaltopituudella. Jos joskus tulee jotain sanomista, niin aina ollaan saatu asiat rakentavasti selvitettyä ja sen jälkeen asioita parannettua. Vielä tänäkin päivänä tämä työ motivoi minua ja on mukava aloittaa uusi työmaa. Työtehtävät vaihtelevat työmaiden mukaan, eikä tässä työssä ehdi pitkästyä. Koko ajan tässä oppii uusia työtapoja ja kehittyy.